Mojovallahitolla

Eilen illalla päädyin istuskelemaan yhteen ravintolaan, jossa Andreas.. Andrei.. No siis kuitenkin joku Aalla alkava mies soitteli kitaraa ja lauloi kaamean huonojen tietokonetaustojen päälle. Biisitkin oli ihan kamalia. Tietenkin kaikkia perinteisiä humppia, jotka ilahduttivat brittiyleisöä. Henkilökunta olivat kuitenkin aitoja espanjalaisia ja ajattelin, että onhan se kokemus tämäkin. Join pari Mojitoa, jotka todellakin olivat sitä itseään. Isolla Beellä. Bagardin määrähän on hyvä mitata ihan sillain ”reilusti ja vähän päälle” taktiikalla. Kannattaisin tätä Suomeenkin. Huhhu. Oli ainakin joka euron arvoista. Baarimikko oli oikein mukava ja jutteli mulle paljon, valitettavasti ei kovin montaa sanaa englantia. Pari tarjoilijaakin tuli juttelemaan kun ehtivät ja yksi tiesi heti, että Suomessa on kylmä ja että illan musiikki on kamalaa.

Jännä, että Mojitot hiukan vaikuttivat unen laatuun, joten heräsin jo joskus kahdeksan aikoihin. Tai sitten se vain johtui nälästä. Aamupalan ja yhden House –jakson jälkeen nopea piipahdus parvekkeella riitti kertomaan, että tästä päivästä tulee lämmin. Pilviä ei näkynyt missään. Peruin siis aiemmat suunnitelmani bussiajelusta ja suuntasin harrastamaan täyspäiväistä rantamakoilua.  Tosin aloitin sen kattoterassiltani. Pitäähän tää suomalainen kalpeus saada vähän piilotettua.

Rannalla oli aika tuulista mikä sopi hyvin yhteen kuumuuden kanssa. Muutkin olivat huomanneet auringonpaisteen ja porukkaa oli aika paljon. Onneksi tänne mahtuukin ja rantaa riittää. Leiriydyin lopulta rantapallokentän viereen ja seurasin vähän brittien pallottelua. Ihan hyviä olivat. Mollinpetojenkin kannattaisi tulla tänne treenileirille.. ;) Meinasin jo uskaltautua uimaan, mutta makoiluni aikana tuuli yltyi ja aallot olivat jo liian hurjat mulle. Rannalla kävely on kuitenkin riittänyt kertomaan, että merivesi on kylmää tähän aikaan vuodesta, joten ei sinne nyt kannata mennä ennen kuin oikeasti tekee tosi paljon mieli.

Joskus tuntien jälkeen lähdin tepastelemaan hotlaa kohti ja kaupan kautta. Ostin tuoreita mansikoita, jotain yrttimarinoitua kanaa suoraan tiskistä tietenkin, kurkkua, kirsikkatomaatteja, salaatinlehtiä, pähkinöitä ja mozzarellaa. Näistä syntyi iiiiihhana tenesalaatti. UH.

Tänään onkin hei perjantai, ajattelin käydä katsomassa ”paikallista” karaookkea. Ehkä. Oli aika heikonnäköistä menoa eilen, mutta jos siellä tänään olisi porukkaa. No ei varmaan ole, mutta ei pidä olla ennakkoluuloja! Ravintoloiden sisäänheittäjät on vähän ärsyttäviä ja ne ovatkin saaneet mut ennemmin kiertämään joitain paikkoja kuin menemään sinne. On mulla ehkä vähän ennakkoluuloja. Ne tekee kuitenkin vaan työtään.

Näihin kuviin ja tunnelmiin, ADIOS !

PS. Äiti kuvat saa näkymään isompina kun niitä klikkaa, kun et kuitenkaan tiennyt ja koska teitä kuitenkin kiinnostaa niin kyllä, UV:t on korkealla ja iho punertava ja hei, paikalliset pulut, siis ne linnut, ne kuulostaa toooosi oudoilta. Ne ei pulputa ?! Hmmmm.. Liikaa aurinkoa niillekin.