Rakkaus, ruoka ja musiikki

Onneksi lähdin eilen ajoissa kotiin, sillä tänään aamulla väsytti ihan tarpeeksi näillä "pidemmilläkin" yöunilla.. Aamua kulutin treenaamiseen ja siivoamiseen ja sen jälkeen lähdin porukoille tekemään ruokaa. Tänäänkin poronkäristystä, mutta mun tekemänä ja kunnon poddumuussia ;) Äidin veli tuli myös syömään ja oli superhyvää! Ainakin tuli hyvin tankattua iltaa varten!

 

Olin juuri ja juuri aikataulussa eivätkä Lumi ja Akke joutuneen odottelemaan kovin kauaa, Oskukin tuli sitten vähän perästä ja saatiin treenattua meidän yhtä medleyta ja muutenkin musisoitua kaikkea kivaa ja epämääräistä. Varmaan on naapurit kauhean iloisia tästä kaikesta meiningistä, mutta mielestäni niin kauan kuin tässä kuitenkin on aika satunnaista tämä soittelu ja ennen hiljaisuuttakin lopetetaan niin sen pitäisi olla ihan ok. Kukaan ei ainakaan vieläkään ole tullut keskustelemaan aiheesta! Toisaalta, mä en ainakaan valittaisi jos saisin kuunnella näitä musisoijia useamminkin...

Soittelun jälkeen lähdettiin herra Kelan keikalle Pressaan! 

Keikka oli ihan rautainen, joistakin biiseistä oli ihan erityisen hianoja sovituksia etenkin vanhoista! Jossain vaiheessa tajusin, etten edes alkanut kaivata mitään erityistä biisiä, sillä kaikki on niin hittejä ja kaikkia on tullut itse kuunneltua, ettei jotenkin yhtään tullut sellainen kaipaus mihinkään suuntaan. KAIKKI on niiin hyviä!! 

Ja onhan Anssi vaan AIKA ihana! Tällä kertaa ei heitetty mitään liian hyviä läppändeeruksia.

Rokattiin tanssilattiaa, käytiin yhteiskuvassa herra Kelan kanssa ja lähdettiin taas aika ajoissa hyvin selvinä (paitsi mr Ä) yömäkkiin, hihihiii. Olipa hauskaa sekin :D 

Ihan lauantai!!

ps. Sama mekko kuin "Miten sydämet toimii?" videolla ;)

I'm Blue dabudibididammm

On jotenkin ihan järkyttävää miten pitkä päivä sitä voikaan joskus olla. Oikeen aikuisten oikee pitkä perjantai. Mulla soi aina herätyskello 6.35, nousen ehkä seittemältä sitten. Lähden töihin 8.13 viimeistään. Oon töissä noin 8.40 - 14.45. Sitten lumpsuttelen koululle ja oon siellä 15-19.30/20.30. No tämän päivän tapauksessa oltiin noin seitsemään. Sitten vähän siistiytymistä ja tupareihin Kolmoslinjalaisten luokse. 

Paljon ääntä, vähän ruokaa, tanssia, laulua, joku kaamee baari mihin en taaskaan ymmärrä miksi päädyimme. No okei ymmärrän kyllä. Ja sitten mä viisaana päätän, että ajoissa kotiin nukkumaan, koska huomenna Anssi ja joskus on hyvä nukkuakin. Lopulta olen kotona noin 02.15. Sängyssä 02.20. Tekstari 02.21. Vastaaminen äkkiä ja sitten unta! On toi musta jo ihan kiitettävä saavutus noin niinkun perjantai päivälle. Tottakai kunnon soturi olisi valvonut viellä paljon myöhempään, mutta ei sitä nyt aina viitsi! 

Tähän iltaan kuitenkin mahtui ihan tarpeeksi, Kallio ei koskaan petä. Naapurin Arskalta oli pakko lainata vessapaperia ja mun SINISET housut repes kun koitin hypätä reppuselkään! Aitssiiisssus sitä naurun määrää. Tämäkin oli hyvä syy sille, ettei voitu mennä mihinkään muuhun kaamean paikkaan kun alepubiin.... Siellä revenneet, HAAROISTA revenneet housut on ihan ok. OKEI mulla oli onneksi kaksi toppia joista toista hieman laskemalla onnistuin pelastamaan tilannetta.

Levikset repee.

Ursula kuittaa.

Nimipäivä

Pääsin tänään melkein heti aamupullalle, tosi kätevää kun mama on samassa lafkassa töissä! 

Mun oli pakko googlettaa mitä se kaikkitietävä wikienpedia kertoo tästä päivästä. En muista, että olisin tätä aiemmin tehnyt ja kauhean mielenkiintoiseksihan tämä nyt muotoutui:

"Heini on suomalainen naisen etunimi.

Heini voi olla lyhentymä vuonna 1864 almanakkaan ehdotetusta Heinikistä, jolloin merkitys olisi 'heinä' ja tällöin nimi on luontoaiheinen. Nimi voi olla myös Heinon rinnakkaismuoto, ja esimerkiksi Tanskassa ja Saksassa Heini on miehen nimi.

Suomen almanakassa Heini on ollut vuodesta 1950 lähtien. Heinin nimipäivä on 28. marraskuuta.

Vuoden 2009 loppuun mennessä Suomessa on Väestörekisterikeskuksen mukaan Heini-nimen saanut vajaat 3 830 naista ja noin 30 miestä"

Siis mä todella toivon, että kovin monella miehellä ei nyt kuitenkaan enään olisi tätä nimeä :D

Toisaalta kaikki merkit viittaavat siihen, mitä on aina ollutkin. Kyllä sitä on monesti mua poikien nimellä kutsuttu ja pojaksikin luultu. Mitä en kyllä ota loukkauksena. Ja myös se, että nimi olisi luontoaiheinen sopii muhun ihan niinkun justiin, niinhän se on: Heini-> Heinä-> heppatyttö/tuleva maatilanmammelo. Täydellistä ja järkeen käypää! 

Päivä on ollut tosi kaunis.

Sain myös miellyttävän kysymyksen liittyen töihin ja nyt toivotaan parasta ja asiat toivottavasti selviävät vielä hyvissä ajoin :)

Teoriatorstai ei ollut yhtään niin toivoton kuin yleensä!

Smile!

Se on silleen jännä, että kun toimistolla hetkeksi vähän hiljenee ja sitten avaat äkkiä vilastaksesi sen sun facepookin ja sitten oot silleen, että ääää tänään on ne kaverin synttärit ja sitten pitää äkkiä keksiä jotain ja sitten sä saat sen hienon idean:

Tottakai kirjotat lapulle mitä haluut sanoa ja teet vaan jonku ilmeen ni tadaaa!! Siinä on synttäri"korttia" kerrakseen! 

Se, että vaan kirjottaisin kuinka järkyttävän vaikea mun sitten oli valita sitä kuvaa minkä lähettäisin ei todellakaan kertoisi tarpeeksi koko totuutta, joten tässä kollaasi. Ymmärrätte varmasti, että valinta oli vaikea. Hyvin vaikea.

Lopulta päädyin tähän:

Haluan uskoa, että synttärisankari arvosti mun uurastusta saadessaan tän upean superhauskan ja ihan mielettömän kuvan......

Ja paskat tuskin hirveesti arvosti :D Toivottavasti edes vähän naurahti. Tai hymähti. 

Mentiin koulun jälkeen Lumin ja Tarun kanssa vielä illalla leffaan. Vähän meinasi siinä ennen näytäntöä väsyttää, mutta ei sitten enää kun valkokankaalla alkoi tapahtua...

Tää Nälkäpeli 2 oli varmasti yksi parhaista ellei jopa paras leffa, jonka olen tänä vuonna nähnyt. Suorastaan sensaatio. Todella ahdistava, ärsyttävä, asioita avoimeksi jättävä, yksityiskohtainen, kaamea, pelottavakin ja silti ihan mielettömän hyvä leffa. En todellakaan yleensä noin kiemurtele penkissäni kuin nyt, kun oikeasti alkoi tuntua niin pahalta se tilanne ja näyttelijät olivat niin hyviä ja ai kauheeta. En ole kyseisiä kirjoja lukenut, koska en halua tietää etukäteen, mutta nyt voi olla, että ehkä mun on pakko... Sain nimittäin kuulla, että kolmoskirjasta tulisi KAKSI elokuvaa.. arghhh. Aina kestää niin kauan, että saa tietää miten kaikki päättyy!!

Mutta hei no okei kuitenkin, suosittelen tätä todella. Jos tykkää vähän jännityksestä.

Tyttöjen tulkintaa

Liikaako on taas ajatuksia päässä kun sitä särkee!?

Töissä oli kaksin verroin kokoustamista ja jonkin verran yleistä hulinaa. Toisinaan virastossa on yllättävän viihdyttävääkin.

Ehdittiin koululla treenata meidän "tyttö mashuppia". Kyllä siitä tulee hyvä, tai meistä ainakin tulisi hyviä musikaaliohjaajia. Tai Lumista ainakin. Kyllä mustakin tuntuu, että jotain uudenlaista ajatusmaailmaa on päässyt avautumaan kaiken tämän tekstien käsittelyn aikana. Olen ennenkin käyttänyt paljon mielikuvia saadakseni tulkittua biisejä paremmin ja kuvitellut/luonut kohtauksia/tapahtumia päänsisässä. Olen kuitenkin aina ollut jokseenkin huono lukemaan laulujen sanoja useammasta näkökulmasta tai tulkitsemaan "rivien välistä". Joskus se on onnistunut ja joskus tuntunut, ettei vaan mitenkään. Ehkä se sitten kuitenkin riippuu todella paljon biisistä ja mistä siinä pääpirteittäin lauletaan, sillä esimerkiksi nämä useamman kappaleen tekstit joita me nyt olemme yhdessä käyneet läpi ihan lause kerrallaan, on mulle tuntuneet mielekkäiltä ja välillä helpoiltakin tulkita. Yhä enemmän ymmärrän sen, että miksi kannattaa laulaa asioista joista tietää, jotka sopivat omaan elämään tai kokemuksiin.

Toisaalta näitä on tosi hyvä tehdä kimpassa, sillä Lumi katsoo asioita tosi erilailla välillä ja silloin siltä saa suoraan toisen näkökulman asioihin. Toisenlaisen tavan ymmärtää. Oon siitäkin innoissani. 

Suomessa on kyllä upeita tekstien kirjoittajia. 

Kotimatkalla musta tuntui, etten nyt kuitenkaan haluaisi enää treenata futista ulkona. Hullun hommaa.

Vuoden sitä odottaa..

Niin, tässä on kuvallinen tallennus tämän päivän tehtävästä, tarkoituksesta ja määränpäästä! Itsehän olin skarppina hieman etuajassa onnekkaasti lippukaupassa jonottamassa, jotta sain näinkin loisteliaat kaksi lippua haalittua. Toisin kuin siis ystäväiseni, joka nukkui pommiin ja pääsi sitten aika perhanan kauas sinne jonoon :D Puolisen tuntia hikoilin työpöydän äärellä ja mainailin, että nyt jos tää ei onnistu niin EI VOI OLLA TOTTA. Mutta sitten, sitten se ihme tapahtui, lippupalvelun sivut aukenivat ja TADAAA kentälle sai vielä lippuja! Nyt siis näyttää erittäin hienon todennäköisesti siltä, että meikä ja Lumi me ollaan mestoilla ENSI vuoden elokuussa, viikkoa ennen kun mä täytän.... noh mahdollisesti noin 20, 21 taaai. 22. Katsotaan sitä sitten ehkä.

Kun pitkä, kylmä ja pimeä talvi on vasta edessä kokonaan ei saisi ajatella sitä, mitä kaikkea ensi vuoteen voi mahtua ennen tätä keikkaa, mutta sitten kuinkin on IHAN pakko vähän ajatella.. Siinä voisi olla Popjazzleiri, moneskohan se nyt olisi apua?! Ömmm.. KUUDES! Kuudes se olisi, erittäin huge tikkarin vuoro! Sitä kaikkea ennen pitäisi taas päättää mikä musta voisi isona tulla, mitä mä voisin opiskella, pitäisi oikeasti saada lisää töitä, kesätyöt, kaikenlaiset työt, joitain matkoja ehkä... Aaarghh okei lopetan tän. Ei kannata miettiä. Haluan elää hetkessä. Musiikki, musiikki on se miksi nyt kannattaa elää vain tässä päivässä. 

Uusi mashuppi muotoutuu. Vielä sen tulee kaverit kuulemaan :)

Olet Raksuin

Oi ihana löhöily-sunnuntai! Okei Rakke kyllä pakotti nousemaan suhteellisen ajoissa, toisaalta se antoi nukkua paljon pidempään kuin mitä Freija olisi antanut.. Ihmettelin hetken herätessä, että miten tässä nyt säärtä kutittaa, mutta herra Paksuhan olikin kaivautunut ihan mun jalan viereen ja siihen kiinni. Se on niin hassu otus etten välillä voi ymmärtää. Ei sitä olisi vuosi sitten uskonut, että nyt mulla on tämä pihamaitten kovin vahtikoira omana täällä, usein saman peiton alla tuhisemassa ja sulattamassa kaikkien sydämiä omalla täydellisyydellään :) Olen onnekas. 

Kivasti siinä aamun hetkinä oli sitten pakko piristyä vähäksi aikaa kun päästiin ulos, oli meinaan niin vilpoistaa, että silmät suorastaan jymähtivät auki. Niitä ihan oikeita kovia pakkasia taas innolla odotellessa..

Löhöiltiin sohvalla, vähän torkuttiin ja katottiin sarjoja. Sain mä sitten jälleen inspiksen treenata eilistä mashuppijuttuakin! 

Mentiin Rakken kanssa sitten porukoille syömään poroa, kerrankin oli tilanne, ettei mun tarvinnut sitten juuri mitään tehdäkään! Vähän muusia laitoin kasaan. Kiva käristys annos, hyvä ruoka parempi mieli ja suurempi väsymys.

Kotona jaksoin kuitenkin jatkaa viellä tunnin samaa bailaamista kuin eilen, jännä tämä peilin edessä itsensä naurattaminen!

Missä tuulet puhaltaa?

Lauantai oli jotenkin ihan hervoton päivä. Sain taas vähän siivottua JES hyvä minä ja treenattua ja tanssittua ennen iltaa. Lumppari ja mr Ä tulivat sitten musisoimaan kuuden jälkeen ja toihan se Lumi onneks torttuakin. Työstettiin vähän uutta mashuppia, johon haluttiin miesääni mukaan. Eihän siitä nyt vielä mitään kovin kaunista saatu, mutta on silti mukavaa tehdä tämmöstä yhdessä ja kun on nuo niiin taitaviaaa :) 

Jatkettiin musisointia Swengiin, ei löytynyt Tuulet Puhaltaa listalta :(

"Sanna" lauloi tosi kauniiista My heart will go oonin ja päästiin ajaan romurallia tanssilattialle. Mahottomuusbiisi tais mennä aika hyvin, vaikken oo kyllä ihan varma kun partneri lauloi mun korvaan koko ajan. Olipas romanttista ja silleen :D 

Oli kyllä aika hauska ilta, joka saatiin loppumaankin "hyvissä ajoin". Oon ylpeä!

Ihan Jatsiks se meni

On perjantai. Ei sada. ON SIIS PERJANTAI. Nyt on hyvä päivä! Jaksoin jopa nousta aamulla suihkuun, siitä ansaitsen jo melkeen kymmenen pistettä, eilen en nimittäin jaksanut. Olen nyt oppinut harvinaisen hyvän ja pitkäkestoisen torkuttamisen, mikä hieman saa aamujännitteitä aikaan kun huomaan, että edelleen seitsemältä makaan lahnana ilman huolen häivää. Toistaiseksi en kuitenkaan ole myöhästynyt kertaakaan, jes!

Ja onko sitten parempaa kuin kauniin kirkas auringonnousu? No okei on, se ettei sitä tarvitsisi katsella duunipaikan ikkunasta ja toisaalta, oon kyllä enemmän auringonlaskutyyppejä, mutta no okei periaatteessa. Mutta jos asian muotoilee näin; Onko parempaa tapaa aloittaa työpäivä tämänhetkisessä työssäni? Siihen voisin vastata, että no eipä oikeastaan. Etenkin kun ei muutenkaan ollut mitenkään kiire. Ei kiireiset perjantait on yleensä toimistolla jopa hupaisia. Ainakin viissataakuus ikkunaa..

Työt meni melkein hujauksessa. Kävin tutustumassa uudistuneeseen Itikseen. Sain ruokakaupasta kyydin kotiin. Kotona tein aurajuustokanapasta -uuniluomuksen! Nammmmmm ;)

Vielä ei ole edes erityisen kylmä, ei miinusasteita eikä lunta, mutta silti mulla on jo patterit porottamassa sen minkä ehtivät. Okei tämä pieni lisävempain ei kyllä ole ihan täysillä, mutta muuten.. Nykyisin Rakke viihtyykin nukkumassa joko vessassa kun lattialämmitys on päällä tai omalla karvapedillään patterin vieressä. Sille ei kyllä herkästi mikään lämpötila ole liikaa, voitaisiin muuttaa vaikka etelään! Kaikki mun rakkauspisteet menee kyllä tälle pallerolle, hän vain on täydellinen. 

Viimeistä jaksoa Vain Elämää katsoessani mulle tuli tosi haikea Nakkila fiilis. Tyhjensin mun nauhurin muistikorttia ja sieltä löytyi muutama treeniversio. Lisää haikeutta ja oikeasti, noita tyyppejä vaan on niin ikävä. Miksei me kaikki voida asua lähekkäin? Hmmmh.. Ehkä se ei sitten olisi sama juttu. Yhdestä treenivedosta mun oli pakko tehdä jälleen harvinaisen hurmaava kuvakoostevideoyllärijuttu. Tulee niin hyvä mieli kun kuuntelee näitä. Treeniveto on aina omanlaisensa ihana keskeneräinen katsaus kappaleeseen. Leirillä ei muutenkaan ehditä yhtään biisiä puhkikuluttaa niin lyhyessä ajassa kun kappaleet kasaan laitetaan. Okei no joojoo, tässä kuitenkin... IhanNaku versio <3

Nivaaro

Töttöröööö se on taas se töhnäteoriatökkökökkkö ööööh torstai. Ja vaan koska en taaskaan ollut ehtinyt treenaamaan tarpeeksi niin olin ihan kivasti pikkasen ulapalla. Sen lisäksi uudet asiat kuormittaa jo hieman veneestä tippunutta niin kyllähän tästä taas kiva kakku saatiin! Ensimmäistä kertaa elämässäni voin kyllä ihan oikean rehellisesti sanoa, että musta musiikin teorian opiskelu on kuitenkin tällä hetkellä mielenkiintoista ja kivaa. Okei, kyllä kesäisinkin musaleireillä se opiskelu on ollut ok, nimenomaan opettajan takia, mutta ehkä tämä vanha opetustyyli sopii mulle paremmin. Että ryhmässä tehdään ja asioita käsitellään kimpassa ja vaikka osa tietää enemmän kuin toiset niin ainakin on tuntunut, etteivät ne osaavammatkaan liikaa valita ja saavathan he haastetta jos sitä pyytävät. On vaan niin kauhiiiaaastiii opittavaaaaa että huhhh.

Kauhialla juoksemisella ehdin koululle jo puoli kolmeksi ja Lumikin niiillä paikkein, että ehdittiin treenaamaan meidän "Haloovene" biisiä kappeliin. Kyllä me nyt versio kehdattiin siitäkin laittaa kuunneltavaksi. Eihän me viellä hirveän pitkällä tässä yhdessä tekemisessä olla, ehkä ideoita on enemmän kuin toteutuksen tasoa, mutta kuitenkin ;) Näistäkin biiseistä me tykätään ja tämä on siis meidän yhteistuotos, pikkunen medley tyyppinen sovitus. 

Puss och Kram, här är Jos Mun pokka pettää/Luotsivene - Haloo Helsinki/Neljä Ruusua cover <3

:)))))

Hyökyaalto

Tänään ehdittiin koulussa vihdoin toteuttaa vähän meidän, siis mun ja Lumin, yhteisprokkista eli äänittää ihaastuttavaa soitantaamme :) Treenaamisen kannalta erittäin hyvä vaihtoehto. Kehdattiin me nyt yksi versio jo laittaa nettiinkin niiden iloksi, jotka haluavat kuunnella. Kävin tänään myös keskustelua meidän linjaopen kanssa jatkosta, sillä olen paljon sitä pohtinut, että mitä jos lopettaisin jouluna. En koe saaneeni ihan sitä kaikkea, mitä tällaiseen maksulliseen opiskeluun olisi hyvä kuulua. Katsotaan nyt miten asiat alkavat järjestyä vai alkavatko, en ole vielä heittänyt mitään kirveitä kaivoon. Huvittavinta musta oli kysymys oletko valmis muutokseen? Voihyväihme, kyllähän se perhanan toivottavaa olisi, tottakai mä siiihen olen valmis, vain sitähän mä odotan ja vaan sehän voi tilanteen tästä muuttaa. C'mon. En mä ole noin pahasti negatiivinen kuitenkaan ennen kuin siihen oikeasti on aihetta. 

Nyt jaetaan rakkautta Anttiin <3

tiputtaa vettä

Tiistait on jänniä päiviä, kun ne vaan on aina niin väsyneitä ja aika liikkuu ku mursu maalla eli hyvin hitaasti tai niiin mä oletan. Ei kai mursut oo hirveen nopeita. Mä en ainakaan oo ja oon henkisesti aika mursu. Käytettiin pari tuntia työajasta tänään toisella toimistolla vierailuun, jotta nähtäisiin paremmin, että hei tälläsiä ihan tavallisia tyyppejä me kaikki ollaan. Oli kyllä kiva käydä.

Sen jälkeen en enää ehtinyt koululle, joten lähdin tallille. Sää oli aika huono ja muutenkin tämä synkkyys siihen lisättynä on kyllä aika tylsää. Kaikenlisäksi Lilliltä irtosi kenkä tai se jäi itseasiassa kavioon kiinni niin, että mun oli pakko ottaa se irti. Vähänhän siinä sai jännän äärellä olla ja muistella, että mitenkäs tämä kengän irrotus nyt oikeen menikään ja kun työkalut ei olleet ehkä ihan parhaimmat. Väärät pihdit jo hankaloittaa asiaa kummasti. Poni onneksi pysyi yllättävän rauhallisena ja jonkinsortin puhkumisen jälkeen sainkin sen kengän irti! Hyvä minä! Valitettavasti ratsastushommailut meni nyt sitten tässä pieleen, mutta katsotaa sitten ensi kerralla.

Kotona mun oli pakko imuroida jälleen sillä mun kärsivällisyys ei kyllä riitä noille hiekkamäärille, joita koirien mukana kulkeutuu. On se aika jännä! Jäisivät edes jonnekin tuonne alakertaan tai käytävän rappusiin, mutta ei... Tulipa tämäkin aika käytettyä hyödyksi kun näin ajoissa kotiin pääsin.

Hopeinen kuu luu

Oi kuinka sainkaan taas muistutuksen siitä, miksi lauantai ei ole viikon paras päivä juhlia. Ei etenkään silloin kun yö jo vaihtuu aamuun ja sä et ole nukkumassa. Silloin kun tajuaa, että maanantai on aivan liian lähellä sille vähän naureskelee. Ei vaan naurata enää, ei sitten kun torkutat jo melkein kymmenettä kertaa eikä vieläkään huvittaisi nousta! Lauantai yö pyörii mielessä, naurattaa vähän, mutta tosi vähän, eikö se olisi voinut jatkua? Lampun kun saat päälle se häikäisee niin pirusti eikä radio tottele, sisällä on aivan liian kylmä ja tukkakin tuntuu pitkästä aikaa sähköiseltä. Sitten se on takussa. Sitten ei tunnu vaatteita löytyvän, vaikka justiin oot siivonnu ja pessytkin ne. Ja sitten.. Sitten laitat siihen puurolautaselle vähän liikaa vettä ja ottaessasi sitä ulos mikrosta ne ylimääräiset on sun päällä. Nice. Kaikesta huolimatta tykkään vielä maanantaista, tavallaan. Vaikka tänään se oli erityisen hankala. 

Töihin ei tarvinnut mennä, sillä mut ja pari muuta oltiin ilmoitettu asiakaspalvelukoulutukseen. Vetäjä oli todella taitava ja mukava ja tuntuu, että jotain jäi ihan oikeasti mieleenkin. Puhelimessa työskentely on kyllä hankala laji ja oli kiva kuulla muidenkin saman organisaation ihmisten ajatuksia. Kaikilla oli hyvin erilainen tausta ja näkemyksetkin vaihtelivat, mutta puhe pysyi koko ajan asiallisena ja rakentavana. Tällaisia koulutuksia pitäisi olla paljon enemmänkin, sillä yhteisjutuista saa paljon tsemppiä ja tukea, vaikka kyseisiä ihmisiä et ihan heti uudelleen näkisikään. Näillä eväillä on kuitenkin hyvä jatkaa!

Päivä oli kovin kaunis :)

Tänään oli jo kolmas hopeinen kuu.. Kuun varjot on hyvin jänniä.

Uneliaat

Sunnuntai aamu. Oon nukkunut aika vähän. Mainitsinko jo, että oon nukkunu aika vähän? Tulin puoli viiden aikoihin kotiin. Joo aamulla tosiaan. Eli tänään oikeastaan. No siis eihän siinä nyt muuten mitään, varmasti monen ihan peruslauantai yön kulku, mutta hianointahan on se, että jos olet koiranomistaja tai kahden, niin se sun perusaamu se alkaa siinä ihan viimestään yhdeksän aikoihin koska ruokkia täytyy ja lenkillekin päästä. Ai että.

Ihan mahtavaa on se fiilis kun siinä sitten kampeat itteäsi ylös ja ihan pikkasen päätä jomottaa ja sitten mietit, että mikä hitto täällä nyt kolisee. No ikkunahan se kolisee ja miksi, no ulkonahan on tietenkin joku vuoden syysmyrskyjen kuningas. Okei. Siis hassu juttu, kun muuten oli ihan kivannäköinen ilma. 

Kyllä se siitä taas iloksi muuttui kun ulos pääsi, tosin siellähän se hieman jumahtanut pää vasta tuntuikin irtoavan. Kaikenlisäksi koirat oli ihme hönttituulella, nekin sekoaa tämmöisellä myrskysäällä. Nauroin partaani kun Reiska pari kertaa vähän kiskaisi ja Rakke perässä ja maa oli liukas ja mietin, että ihan kohta mä oon tossa mutalätäkössä naamallani.

Kun siitä sitten selvittiin päätin niistä kaapissa olevistani munista valmistaa myös jonkinlaisen kuningaskokkelin. Tai mikä lätty siitä nyt sitten tulikaan. Ah mutta oli juuri oikein hyvä. Ei olisi sillivoileipä auttanut tähän, kutsutaan sitä nyt sitten nimellä, krapulaan. No en tiiä vai muutenko vaan on niin väsynyt ja sitten kun nukkuu huonosti ja vähän alkoholia ja siinähän ne hedArin ainekset jo ovatkin kasassa. Jouduin kyllä hakemaan särkylääkkeestä ja päiväunista helpotusta, Herra Paksu kainalossa on hyvä nukkua.

Kiitos hyvästä lauantaista. Tavallaan tämä on aika täydellinen sunnuntai.

laula vielä yksi laulu

Oi mikä ihana aamu! Ensin lenkki koirien kanssa, sitten kamat kassiin ja kohti Sipoon maisemia. Olin tallilla jo kymmenen aikoihin ja Lillin kanssa lähdettiin lenkille maastoon. Aurinko oikeasti lämmitti ja häikäisi. Nyt on marraskuu, mutta ai vitsi miten mahtava sää tälle päivälle sattuikaan! Jopa poni tuntui sitten kuitenkin edes ihan vähän tykkäävän, kun se sai talsia melko rauhakseltaan mulle lähes täysin uusia reittejä. Pientä suunnistusta siis, onneksi paikoittain näkyi muidenkin jälkiä ja ehkä isoimmat haasteet piilivätkin sitten metsäpoluilla, joita oli niin mielettömän paljon etten oikein osannut päättää, että minne sitä menisi niin ettei paljoa eksyisi. Tämä oli muutenkin eka kerta kun olin Lillillä näin pitkällä maastokierroksella ilman satulaa ja hän kun osaa olla välillä hieman omapäinen niin se toi omaa jännittävyyttään asiaan. Onneksi se osaa olla myös hyvin asiallinen eikä pahemmin säiky. 

Reilu tunteroinen me saatiin hyvin kulumaan niin, että vain pari kertaa jouduin miettimään, että missähän ihmeessä me nyt ollaan.. Tänään oli muutenkin kivan energinen fiilis ja hyvä mieli, hakunamatata! 

Talleilun jälkeen ajoin suoraan Itikseen hätäshoppaamaan joitakin säilytys/sisustusjuttuja, ihan pieniä vaan, mutta kuitenkin hyvin tärkeitä iltaa varten. Cittarin hulluilla päivillä riitti porukkaa enkä jaksanut pipari ja torttuaineiden lisäksi paljon muuta ostellakaan. Äkkiä pois ja kotiin!

Kotona sitten odottikin se lähes toivoton kaaos sekamelska sotkunen. Lopulta söin hirveällä vauhdilla, jonka jälkeen siivosin ja järjestelin ainakin kaksi tuntia paikkoja ennen kuin Lumi ilmoitteli itsestään. Sitten kauhea pikasuihku. Viimeiset tiskaukset ja imuroinnit ja vielä vauhdilla aivan todella suihkun raikkaana kaveria vastaan metrikselle! 

Yhdenlainen pikkujouluiltama sai näin alkaa <3 Ja kun saatiin mr. O, herra trupatuuri paikalle, niin livemusiikilta eivät voineet välttyä koirat eivätkä naapurit. Beatboxaus oli ainakin ensimmäisille hieman liikaa ;)

Tehtiin torttuja, Lumi tunki piparitaikinat laukkuun (KUVASSA) ja loppuillaksi oli sitten eväät mukana. Kukapa ei tykkäisi taikinaisesta piparista baarin syövereissä? Ainiin, mä en edes ottanut. 

Viikon väsynein

Kaiken ressaamisen keskellä on ihanaa kun saa tehdä lyhyemmän työpäivän eikä tarvitse mennä koululle! Lähdin suoraan töistä tallille missä olikin hiljaista ja rauhallista kun harva sinne jo yhden maissa kerkiää. Päätin käyttää tämän mahdollisuuden hyvin, sillä hyvästä säästä huolimatta vapaaseen maneesiin pääsee niin harvoin, että oli käytettävä se mahdollisuus hyväksi. En ole muutenkaan ratsastanut pitkään aikaan Lillin sairaslomailun takia. Tänään sitten mentiin maneesissa ja hetki maastossakin ilman satulaa. Poni on selkeästi vielä vähän sitä mieltä, että liikkuminen siinä vaiheessa kun tämmönen perunasäkki sinne laitetaan ei ehkä ole ihan parasta, mutta yllättävän hyvin se alkoi rentoutua ja toimia sitten loppua kohden. Varmasti tässä kestää vielä, ennen kuin poni tottuu siihen ettei selkään enää satu. 

Oli kuitenkin tosi kiva mennä ja olla siellä tallilla, vaikka tätäkin harrastusta vähän muut asiat haittaa eikä oikeen tule rentouduttua kunnolla. 

Lilli on kuitenkin hyvin fotogeneettinen :)

Nyt illalla olenkin sitten ollut ihan järkyttävän väsynyt. Tallin jälkeen kävin kaupassa ja olen yrittänyt siivota ja sitten koirat tulivat tänne. Ihan jäätävää miten sitä on vaan niin loppu. Tujotin mun vitriinikaappiakin ihan suu auki enkä saanut sitä järjesteltyä mitenkään kun ei vaan enää jaksanut. Huomiselle sitten jää paljon tekemistä, mutta ehkä uusilla silmillä jaksaa paremmin!

kun tulee talvi taas

Torstai on toivoa täynnä, teoriatorstai, joka sujui todella kohmelosti. Olen lähiaikoina nähnyt todella paljon unia ja nukkunut hieman huonosti sen takia tai ehkä stressin takia. Aina jaksan epäillä, että kaikki mun häröimmät unet johtuisivat stressistä, mikä sitten ei ainakaan kauheasti auta hillitsemään sitä. Kivasti siinä ympyrä sulkeutuu. Tähän kun vielä lisää toisinaan hieman enemmän haasteelliset työpäivät niin torttuhan siitä tulee. Toistaiseksi kuitenkaan se ei ole se työ joka mua eniten ressaisi, sen kanssa koitan ajatella, että kaikki tekee joskus virheitä ja mä hoidan hommat parhaani mukaan. Faktahan se on, että mulla ei ole koulutusta ja tuossa työssä on niin paljon asioita, joita ei opi kuin ajan kanssa ja sitten kun ne tulevat kohdalle. Kaikkea ei vaan voi muistaa. 

Noh jotain lämpöä tähänkin päivään. Sportamorelta tilaamani uudet ratsastuskengät tulivat jo nyt! Tosi nopeaa toimintaa! Tilasin siis kokeiluun kaksi paria, koot 37 ja 38, Mountain Horse Nordic Light Paddock varsikenkiä. Nämä on lämpövuoratut, vedenpitävät ja nahkaiset tottakai eli syys ja talvikäyttöön. Kokeilin pelkästään kokoa 37, sillä ne olivat hieman reilun kokoisen näköiset. Jalassa tosi hyvän tuntuiset, tosi tukevat, juuri sen verran isot, että mahtuu talvella sitten paksumpikin sukka, mutta eivät kuitenkaan hölsky. Kevyet, mutta jämäkät sanoisin! Nämä saavat siis jäädä ja entiset Mountain Horsen jo useamman vuoden palvelleet varsikenkäni pääsevät viettämään reikäistä arkeaan jonnekin muualle kuin tallille tästä eteenpäin. 

Kyllä näillä varmasti talven pärjää! :) Voikun arkikenkienkin löytäminen olisi yhtä helppoa kun näiden harrastusjuttujen.

You are my fire t. Brian

Hallelujah sain vihdoin mun puhelimen takaisin! OKEI ei se kyllä ehtinyt olemaan huollossa kuin todella vaivaisen ja lyhyen hetken ja nyt mua kuitenkin hieman ärsyttää kun päivityksien jälkeen siitä on tietenkin poistunut kaikki sovellukset ja tiedot, jotka mun nyt pitäisi siihen uudelleen jaksaa hakea. Olen niin kiireinen, etten millään pysty/jaksa/kykene.

Ollaan koulussa soitettu hyvin herkkää versiota seuraavasta biisistä, joka kyllä kertoo ihan kaiken, jättää ihan tyhjäksi, tässä se on. Olkaa henkisesti valmiina, tää on kuitenkin ihan uutta kaikille. Tää on päivän, viikon, ehkä kuukausien tai jopa vuosien laulu! 

 "You are my fire
the One desire
Believe when I say
I want it that way

But we are two worlds apart
Can't reach to your heart
When you say
that I want it that way"

Bäkkärit forevör <3

Luomistyö

Jäin tänään koululle tekemään Garagebandilla mun versiota mun ja Lumin luomasta JHT medleysta, joka on siis ensimmäinen asia mitä olen koskaan garage bandilla itse tehnyt, joten propsit siitä! Se on kohtuullisen koukuttavaa puuhaa ja vielä kun oma osaaminen ja uudenlainen laitteistokin luo hieman haasteita niiin kyllä siiinä vaan aikaa kuluu. Siellä mä sitten nökötin yksin luokassa ja jossain vaiheessa homma meni siihen, että aloin äänittämään "jousia" ihan extempore, kunnes aikaa oli mennyt paljon ja mun piti alkaa lähtemään. Lopputulos oli siis se, etten saanut juuri mitään kovin fiksua ja järkevää aikaan.

Ollaan saatu yksi uusi mahdollinen keikkajärjestyskontakti ja ensiviikolla koitetaan äänittää pari biisiä ja laittaa jonnekin kuunneltavaksi, jotta tämä henkilö voisi meitä suositella eteenpäin! :) Kivaa, vihdoin positiivisia mahdollisuuksia meidän duo ajatukselle kun Lumi alkaa olemaan laulu ja treenikunnossa. Ei olisi yhtään pahitteeksi saada välillä muutamaa ylimääräistä keikkaa niin säilyisi jatkuvasti treeni intokin hyvänä!

Countryvoimaa

Tänään mua nauratti pitkästä aikaa, siis sillain koulussa! Meillä oli meidän ryhmän eka laulutunti ja koska paikalla oli vain 3 niin ehdittiin kaikki saada omaa aikaa 30minuuttia. Mä vedin Leona Lewisin Happy:a, johon sain nuotit viime kesänä Mikko -opelta ja jota olen jonkin verran sitten hänen kehoituksestaan treenannutkin. Ei sinällään mun lempi artisteja eikä erityisen hiano biisikään, mutta treenin kannalta varsin mainio. Naurahdus ihan pääsi siinä vaiheessa kun treenattiin ylä-ääniä, hyvin korkeita ylä-ääniä ja niiden saaminen ei todellakaan ollut erityisen helppoa. Onneksi sentään nauratti eikä itkettänyt ;) Muutama onnistuminen jo kertoi, että kyllä mä niihin pystyn, mutta treeniä treeniä! Itseään pitäisi muistaa ja ehtiä haastaa enemmän. 

Lumi lauloin ihanaa country biisiä, joka mun oli heti pakko etsiä kun pääsin kotiin. Countryssa on sitä jotain <3 Kuunnelkaa vaikka! Ja Lumi on taitava, onneksi olen löytänyt sen niin tästä koulusta on edes jotain hyötyä ollut. 

"You leave home, you move on and you do the best you can. 

I Got lost in this whole world and forgot who I am.

I thought if I could touch this place or feel it

this brokeness inside me might star healing

Out here it's like I'm someone else

I thought that maybe I could find myself

If I could walk around I swear I'll leave.

Won't take nothing but a memory

from the house that built me."

Kyhäelmiä ja kaappeja

Tänään oli sillä tavalla hauska päivä, että mulla todella oli vihdoin aikaa ja todella TODELLA halusin vihdoin tehdä sen oikein kunnollisen suursiivouksen! Terveisin erittäin epäedustavassa kunnossa olevan asunnon omistaja. Noh. Mä mietin ja pohdin ja alkoi jo ahdistaa ja sitten pyörin netissä ja okei, sitten mä aloitin. Siis pelkkään pyykkien paikantamiseen ja eteisen järjestämiseen meni ties kuinka kauan. Sen jälkeen kun myönsin, että ainoa vaihtoehto, että saan kaikki tavarat jonnekin roikkumaan nyt kun mulla ei vieläkään naulakkoa eteisessä ole on se, että vaihdan vaatehuoneen järjestystä, niin sen mä sitten tein. JA siinäkös kesti. Toisaalta tekevä palkitaan ja nyt on parempi. Sitten toisaalta, operaattio väsäytti sen verran kohtuullisen laiskaa, että kaikki muut jutut jäikin sitten kesken ja lähdin porukoitten luokse tekemään ruokaa.

Tyypilliseen isänpäivään kuuluu tietenkin se, että se isi ei ole kotona vaan reissussa, joten menin tekemään ruokaa mulle ja äitille. Ja ulkoiluttamaan koirat. Itsehän en tietenkään ollut tajunnut, että ne ruokakaupat ei tänään ole auki, joten ruokaa piti sitten tehdä siitä mitä kaapista löytyi. Niinpä päädyin tekemään katkarapu-juusto-cannelloneja. Lopputulos oli onneksi huomattavasti paremman makuinen kuin näköinen ja kyhäsin jälkkäriksi suklaakeksejä. Niitäkään enempiä aineksia ei löytynyt :D 

Pääasia, että ruokaa saatiin ja kun palasin kotiin oli se pienen pienikin siivousvimma haihtunut ja mikäs tässä nyt sitten. No datailen ja valvon hieman ja sitten ehkä nukkumaan... Huomenna tulee väsyttämään.

Yhdestä ihan kivasta syyspäivästä

Herättiin Hannan kanssa kivasti ajoissa aamulla katsomaan lastenohjelmia ja saanen sanoa, että melko järkyttäviä ovat monet uudet piirretyt, joita tämä superduperdigitaalinen aika on meille tuonut tullessaan. Onneksi Pokemon oli säilyttänyt muotoaan eikä tuottanut juurikaan pettymystä. Tavattiin äidin kanssa jo ennen klo 11:sta juna-asemalla ja lähdettiin takasin kotio. Helsingissä Rakke haettiin Minnatädin luota hyvästä hoidosta ja jatkoin sen kanssa suoraan tallille Lilliä morjenstamaan :)

Melko täydellinen tallikoirahan se jo melkein on. Oikein hienosti osasi odottaa, että sain muut jutut tehtyä ja hevosta hoidettua ja juoksutettua maneesissa, jonka jälkeen lähdettiin metsään ja hiekkakuopille kävelylle. Lillillä saa tällä hetkellä mennä vain ilman satulaa enkä sitten viitsinyt kokeilla uudelleen vielä tänään, viimeksihän homma ei oikein toiminut. Tosin silloin hän ehkä olikin enemmän kipeä. Metsään oli kuitenkin kiva lähteä ja kyllä Rakkekin tuntui nauttivan kun se sai juosta ihan täysillä edestakaisin, etenkin hiekkakuopat häntä miellyttivät. Välillä se katosi hetkeksi ja tuli sitten kauheaa vauhtia takaisin jostain mäen takaa tai pusikosta. Ei sitä aina uskoisi, että herra paksu todella viihtyy myös ulkona :D 

Reilun tunnin lenkkeilyn jälkeen oli hyvä fiilis ja kivaa kun sääkin suosi!

Kotona en sitten ehtinyt montaa kertaa peukaloita pyöritellä kun lähdettiin vielä seitsemäksi syömään ennakoivaa isänpäiväillallista. Valitettavasti kokemus tutusta Thalassa -ravintolasta petti tällä kertaa täysin ja päädyttiin Alepan kautta kotiin, ei näin sanon vaan. En suosittele kyseistä ravintolaa enää kellekään, ehkä uudelleen joskus vuoden päästä jos tilanne olisi muuttunut? Kirjoitin jopa elämäni ensimmäisen ravintola-arvostelun eat.fi sivustolle, sillä sen verran huonoa palvelua ja ruokaa saimme. 

Ehkä näin väsyneenä tuo ruoka asiakin ärsytti vielä hieman enemmän kuin normaalisti, mutta kuitenkin. Tai ei oikeastaan. Olisin epäväsyneenäkin valittanut. Mutta nyt heti nukkumaan!

Tartu hetkeen

Vielä lyhyempääkin lyhyempi työpäivä tuntui ihan mahtavalta ja oli kyllä aika voittajafiilis kun pääsin lähtemään juna-asemalle.

Matkattiin Lumin ja äidin kanssa Tampereelle Irma Tertin taidenäyttelyn avajaisiin, joissa esitettiin Lumin kanssa akustisesti Antti Tuiskun Hyökyaalto, Samuli Putron Tuhkaa korulippaassa sekä Jonna Tervomaan Minä Toivon. Ennen keikkaa käytiin mm. kahvilla ihanassa pikku Kaffilassa, josta sai ihan mielettömän hyvää porkkanakakkua! 

Esiinnyttiin kahdesti, biisit sujuivat ihan hyvin mitä nyt pikkumokia ja ehdittiin hyvin katsella taulujakin, jotka muuten olivat todella hienoja. Näyttely oli saanut nimensä "Tartu hetkeen" teoksen mukaan, joka oli myös näyttelyn päätyö. Ihastuin todella lähtö -aiheiseen tauluun, jossa oli tummia hahmoja ja lintuja kellertävällä taivaalla. 

Toivottavasti tämä oli aloitus meidän duokeikkailulle ja ensi kerralla molemmat ovat terveinä ja hyvinvoivina.

Hannan kanssa jatkettiin iltaa hieman ei niin hyvällä ruokailulla uudistuneessa Rossossa eli rossorossossa ja valitettavasti ruoka tuotti hieman pettymyksen. Saimme kuitenkin kohtuuhintaiset sangriat, jotka tasoittivat tilannetta.. Finnkino Plevnassa alkoi varsinainen ohjelmamme kello 22.30. Carrie oli varsin mielenkiintoinen, hieman ahdistava, hieman peloittava, hieman ällöittävä ja kuitenkin ihan ok leffa perustuen Stephen Kingin romaaniin. Aiheesta on jo olemassa vanha versio, jota emme olleet nähneet, jonka itseasiassa voisin nyt haluta ihan sivistyksen vuoksi nähdäkin. Kokonaisuudessaan tämä ei mun mielestä ollut yhtään niin paha elokuva kuin alkuun epäilin ja monessa kohdassa pystyin seuraamaan tapahtumia ilman, että pidin huivia naaman edessä tai sormia korvissa :D Koko tarina oli kuitenkin jokseenkin positiivismielinen.

töttöröö!

Viikko on jo voiton puolella ja huomenna vain puolikas työpäivä! Hurraa! 

Huomenna kohti Tamperetta ja mennään Handen kanssa vähän kauhuleffaan sitten taiteilutapahtuman jälkeen ja aijjjjaaai, lauantaina vihdoin taas poneilemaan! 

Koettelemuksia

Tänään on ollut tavallaan ihan kiva päivä, vaikka taas väsyttää ihan hirveästi. Töissä oli ihan hullun kiirettä, puhuin toistaiseksi oman ennätykseni eli yli 100 puhelua noin kuuden tunnin aikana. Aika moista haipakkaa täytynee sanoa. 

Saatiin vihdoin treenattua perjantain keikkabiisit ja hurraa, meillä on nyt kolme! Kahdesta-kolmesta oli siis puhe, sillä eihän tämä taidenäyttely nyt ole mikään varsinainen musiikin juhla. Saamme kuitenkin näillä näkymin esiintyä kahdesti, joten onhan se jo kuusi biisiä jos noin niinkun laskee. Putro, Tuisku ja Tervomaa lähtevät akustisina versioina <3 Oon kyllä innoissani, koska nämä on mullekin hyvin uusia biisejä kaikki tai yhtäkään en ole aiemmin esittänyt ja näiden valitsemisessa nyt kuitenkin on käytetty erityistä rakkautta ja harkintaa. Toivottavasti ne miellyttävät mahdollisimman monia. Tai ainakin Irma-tätiä. 

Päivän suru-uutinen on se, että jouduin (viimein) viemään armaan Samsungini Gigantin kautta huoltoon, jossa sanottiin, että voipi koko puhelinkin mennä vaihtoon.. Toivon nyt todella, että siinä ei ole mitään vesivaurioita mikä olisi aika katastrofaalista ehkä kun sitä kuitenkaan ei korvata vakuutuksessa. Muutenkaan en tiedä mitä koko homma tulee maksamaan ja kauanko tässä kestää, vähän ahdistaa. Toivon pääseväni mahdollisimman helpolla ja halvalla, tottakai. Ikävöin jo keltaista hieman kärsinyttä kapulaani :o Onneksi sain Minnalta sentään varapuhelimeksi kapulan, joka on huomattavasti nykyaikaisempi ja toimivampi kuin oma viimeinen vaihtoehtovarani, jota en kyllä haluaisi joutua kaapista esille kaivamaan. 

Tästä kaikesta johtuen täällä tulee olemaan huomattavan tylsiä inteerneetistä poimittuja kuvia, sillä en yksinkertaisesti kykenepystyjaksa kuvailla ihan oikealla kameralla jatkuvasti. Im sooo lazyyy......

Typerää

Kyllä, pysyn aikaisemmissakin lausonnoissani, tiistai on viikon tyhmin päivä. Tai ainakin raskain jossei tyhmin. Töissä meitä jo todella jollain tasolla vainotaan ja jotkut asiakkaat ihan oikeasti soittelevat rinkiä ja tahallisesti aiheuttavat lisätyötä. Toisaalta olen ylpeä tai ainakin yritän olla siitä, että olen oppinut jollain tasolla näitä hankalia tilanteita käsittelemään. On todella vaikea kohdata se kimpaantunut tyyppi näin, vaikka meidän asiakkaista hankalimmat tapaukset ovat varmasti hankalia kohdata ihan miten tahansa. 

Kävin koulun sijasta iltapäivällä Lumin luona treenaamassa kun se ei ihan tänäänkään selvinnyt ulkoilmoille. Jaksetaan kyllä jaadattaa loputtomiin siitä, miten karseaa on, että se on ollut jo melkein kuukauden kipeänä. Ihan uskomattoman pebasta tommoset pitkäaikaiset jutut. Mutta uskotaan, että huomenna on parempi huominen ja pääsemme tosissaan treenaamaan. 

Uusi viikko

Ihme kyllä mä olen tänäänkin sitä mieltä, ettei maanantai missään nimessä ole se pahin päivä viikosta. Vaikka viikonloppuna on vähän nukkunut huonosti ja vähän väsyttää niin jotenkin se ajatus "uudesta viikosta" kuitenkin tuntuu ihan kivalta. Ainakin tavallaan. Tai ehkä siksi, että tällekin viikolle on jotain kivaa mitä odottaa. Perjantai kyllä tuntuu hyvin kaukaiselta, mutta ei sen kannata antaa masentaa. 

Lumi ei päässyt tänään kouluun, joten nyt hieman jänskättää miten saadaan treenattua jossei se parane! 

Ps. oon taas nähnyt outoja unia. Olikohan tää nyt niin, että mitä enemmän niitä sitä enemmän stressiä vai mitenhän tää nyt meni?

a´la Härmä vol 2

Nyt vähän naurattaa kun ei sitten niin kovin pitkistä yöunista tullut nautittua, mutta onneksi aina reippaina heppatyttöinä selvisimme kohtalaisen "naarmuitta" viime yöstä ja eilisestä ja jälleen ruoan voimalla pääsimme uuteen nousuun! Koko viikonlopun aikana on tullut syötyä aivan liikaa.. 

Jossulle oli buukattu viellä asiakasmaasto täksi aamupäiväksi, jonne mahduttiin juuri mukaan jononjatkoksi!

En voi mitenkään olla hehkuttamatta, miten ihania heppoja nämä issikat olivatkaan ja miten kivaa, että me päästiin sitten heppailemaan ja miten paljon tästä nyt sellainen heppailukuume taas tulikaan! Vähän on sellaista omaa issikkakaveria ikävä. Nämä karvamurketöörit olivat kyllä kunnon maastomopoja ja meidän täytyy ehdottomasti mennä uudelleenkin! 

 Poseerauksien, rapsuttelujen ja juttelujen jälkeen meidän oli pakko erkaantua ja lähdettiin Maamulin kanssa ajamaan takaisin kohti etelää. Onneksi se niin pirtsakkana halusi ajaa koko matkan Riihimäelle asti, jossa lopulta meinasin unohtua junasta, jota siis jo odottelin 40minuuttia, kun selailin niin keskittyneesti asuntoilmoituksia netistä! Voisinko vaan muuttaa vähän enemmän maalle? Äiti vastasi, että en. Hmmmpssh.. Katotaanpa vaan.

Mistä se löytyisi se minun elämän tarkoitus?

Ponitytöt a´la Härmä

Eilisestä aika tummasta ja sateisesta päivästä huolimatta tänään herättiin hyvin tyynessä ja sadettomassa Härmässä! Jossun kotona sen mamma ruokki meitä ihan liikaa ja sen lisäksi päivässä parasta oli retki Powerparkin tallille tai työpaikalleenhan se emäntä pääsi noin niinkun vapaapäivän kunniaksi. Tallin issikkalauma olikin vielä tämän viikonlopun ja me päästiin tutustumaan niiden kanssa maisemiin! Oli ihan huippua.

Talli oli todella hieno ja erilainen, joten sekin oli jo kokemus sinänsä. Hepat toimivat superisti ja Jossustahan kuoriutui oikeen hyvä maastojen vetäjä ;) Reilu tunti me siellä kiidettiin pikku ponskuleilla menemähän! Ihan kauhea heppakuumehan se tästä nyt tietenkin iski, kattokaan nyt vaikka :)

Tyytyväiset ponitytöt..

..ja lenkin jälkeen tyytyväiset karvapallerot rentoutumassa ;)

Illalla ajeltiin Seinäjoelle oikkeen yökerhoon, saimme kokea sen, kuinka aivan liian isoja hamppareita Hesburgerilta saa (yö ABC <3) ja hyvin sankka yösumukin oli sitten kotimatkalla! Minä tietenkin vähän nukuin.. 

Miehinen yllätysmomentti

Haluan nyt kertoa tositarinan siitä, kuinka hienot perjantai päivät alkavat. Siis juuri sellainen perjantai, kun olet kerrankin pystynyt ottamaan töistä lomapäivän...

Sen jälkeen kun olet mennyt hieman liian myöhään nukkumaan havahdut ensiksi siihen, että joku poraa seinää asunnossaan TAAS ja tietenkin aivan liian aikaisin aamulla. Olet kuitenkin niin väsynyt, että nukahdat uudelleen. Seuraavaksi havahdut herätyskelloon 07:30, johon et tietenkään jaksa reagoida muuten kuin torkuttamalla lähes tunnin. Siinä kun sitten olet jo siirtymässä jonkinlaiseen herännäistilaan, edelleen sängyssä maaten ja ajatellen, että iiihan kohta mä nousen ja menen sinne suihkuun, niin tajuat jossain vaiheessa, että kyllä joku pimpottaa. Se pimpottaa sun ovella. Se on siis ihan todella SUN ovella. Sä mietit, että mitä helkkaria, nouset ja siinä kun vasta ehdit katsella olisiko lähistöllä jotain vaatekappaletta niin siihen oveen koputetaan. Ei itseasiassa siihen melkein hakataan. Et näe vaatekappaletta, etkä todellakaan ehdi miettiä mitään ennen kuin se ovi jo aukeaa! Siinä sitten toljotat todella hölmistyneenä kun kaksi nuorta miestä tulee sisälle ilmoittaen, että heidän täytyy tulla ilmaamaan sun patterit! 

Siinäs sitten seisot ilman minkäänlaista varoitusta täydessä (eli ei niinkään runsaassa) yöasussasi tukkapystyssä, ilman piilareita, ilman minkäänlaista ajatusta. Niin ja mainittakoon, että ei ihan siisteimmässä kunnossa olevassa kämpässäsi ja sängyssäkin sattuu juuri olemaan Justin Bieber lakanat. 

Kyllähän ne kaverit hoitivat asiansa aika nopeasti, pahoittelivatkin. Eipä se sua enää pahemmin hetkauta, et voi tehdä mitään korjataksesi hieman noloa tilannetta. 

Onhan se aivan hemmetin hienoa, että tämä putkiremonttiasia on pian ohi koko yhtiössä!

Loppupäivän ohjelmaan kuului Venailua Rauhassa yhden juniapysäyttäneen lakon takia, sekä hyvin pitkä automatka välillä Riihimäki-Härmä, tai ehkä kuitenkin Alahärmä. Me päästiin kaikesta huolimatta perille ja miniloma voi alkaa!

Happy Halloween.. again..