Pulmia

Maanantai!

Töissä jouduin/sain olla ensimmäistä kertaa koko päivän puhelinpalvelussa. Homma oli jokseenkin ressannut mua jo pelkkänä ajatuksena aikaisemmin, koska perjantainakin tuli jo parin tunnin sisällä niin monta asiaa joista olin vähän kujalla, että miten miten tästä nyt voidaan selvitä..

No onneksi sain tyytyä enimmäkseen kuuntelemaan. Vaikka ehkä suurin osa puheluista oli sellaisia "helppoja", joihin mun pitäisi osata vastata ihan helposti niin silti ne asiat näin tehtyinä tuntuvat yhtäkkiä paljon hankalemmilta ja ihan kuin ei sitä tietokoneohjelmaakaan olisi koskaan käyttänyt.. En pidä siitä hieman epävarmasta olosta ollenkaan, olisi kauheaa neuvoa jotakin asiakasta täysin väärin..

Loppupäivästä minäkin sitten vastailin muutamiin puheluihin opastajani käyttäessä hiirtä ja näyttäessä sen avulla mulle mitä pitää sanoa jos en heti osannut keksiä mitään. Eli lähes koko ajan. Pari sellaista vaikeaakin puhelua ehti tulla, etten osannut sanoa mitään ja hänen täytyi asiakkaalle vastata. Toisaalta tämä oli tosi opettavaista, toisaalta taas ahdistavaa siinä mielessä, että mulla on vielä niin järkyttävän paljon opittavaa.

Koululla oli taas pari tyyppiä poissa, pidimme yhteisen kriisipalaverin jos sitä niin voi kutsua mm. perjantain turhautumistamme koskien ja ehdimme sen jälkeen vielä soittelemaan pari tuntia. Ajatuksenahan on, että jokainen oppisi soittamaan mahdollisimman monesta soittimesta perusjuttuja. Suurin osa taitaakin osata useampaakin soittaa. Niinpä tänään rumpalin ja toisen huilisti/kitaristin puuttuessa hieman taas sovellettiin ja saatiin me onneksi jotain soitettuakin. Ei sitä ehkä musiikiksi voi kutsua samalla lailla kuin silloin, kun kaikilla on tutumpi soitin/oma pääinstrumentti, mutta kuitenkin. Toivon todella, että me saadaan tämä juttu pidettyä kasassa. On nää kuitenkin mahtavia persoonia.