Hämmensit mua

Sunnuntairiemua! Reiska jatkoi tarkasti oman mahakellonsa aikataulussa ja herätti mut taas seittemältä. No ei kait siinä sitten auttanu kun antaa tyypeille ruokaa ja lähteä lenkille.. Paitsi että mua väsytti sen verran, että annoin vaan ne ruoat ja menin takaisin nukkumaan. Lenkille lähdettiin sitten vasta tuntia-kahta myöhemmin- Mutta sinne ei kyllä tuntunut mikään kiire taas olevankaan.  Yhdeksän maissa on kyllä surkein lenkkiaika ikinä, kaikki on silloin ulkona! Ja näiden kahden yhteislenkittäminen sillein ettei samalla valloita koko jalkakäytävää on kohtuu haasteellinen tehtävä.. Ei silti, nautin kyllä kun on aikaa käydä useammalla lenkillä päivässä ja ainakin yhdellä pitkällä. Tästä saa taas hyvän startin.

Iltapäivällä mentiin Minnan kanssa leffaan! Silmäterä on tämä uusi suomalainen pätkä. Täytyy kyllä sanoa, että aina kun mä tarjoan leffan tai jotenkin vaikutan sen valitsemiseen niin etenkin lähiaikoina on mennyt jotenkin tosi pieleen! Tämä filmi oli jälleen todiste siitä, että elokuva voi hämmentää todellatodella paljon. Oltiin molemmat jälkikäteen ihan kujalla. Tai itseasiassa voisi tarkentaa, että jo leffan aikana tuli sellainen järkyttävän epätoivoinen olo, että voiko tämä mennä näin eihän tässä ole mitään järkeä. Ei siis ehkä ihan parasta mahdollista kotimaista draamaa ollut tämä. Kannattaa käydä katsomassa jos haluaa hämmentyä, itse olen sitä mieltä, että tämä yksi kerta tästäkin riitti. 

Leffailoittelun jälkeen Minna suorastaan jätti mut heitteille, lähes feidasi kylmästi emmekä näin ollen ehtineet oikein purkaa tunteitamme. Kamalaa kun näkee niin harvoin ja sitten vielä tällaisen hämmennystä herättäneen elokuvan jälkeen ei saakaan purkaa sitä täysin, niin tässä olen nyt edelleen hieman hämilläni. 

Ja huomenna alkaa uusi viikko. Yäk.