Tätä keskiviikkoa oli kyllä odotettu!! Pääsin pitkästä aikaa kampaajalle!! Onko mitään kivempaa kun istuskella kolme tuntia laitettavana kun vähän väsyttää ja masentaa ja ärsyttää ja tukka on niin järkyttävässä kunnossa, että pelkästään sen vuoksi voisi itkeä?
Vastaus on, ei ole. Tai ainakin tämä on parhaimpia asioita.
Oma kampaajanikin jaksaa aina olla yhtä pirteä ja kekseliäs mun tupeen suhteen, se kun ei aina ole ihan helpoin tehtävä. Nyt on kivan oranssia fiiwistä :))
Tukkalääkärin jälkeen mentiin Minnan kanssa leffaan vihdoin katsomaan Leijonasydän! No oli kyllä todella hyvä ja oikeasti aika jännäkin ja sellainen, ettei kyllä hetkeksikään tullut olo, että eikö tämän nyt olisi voinut leikata ja hohhoijjaaa kun joku näyttelee huonosti. Taattua Dome Karukoski -kamaa :)) Aika jännä, aika koskettava, aika karu. Suosittelen(mme)! Tykkäsin Peetter Äffästä enemmän tässä kuin siinä omassa leffassaan.
Huomatkaa, kuinka varasin liput puhelimella metrossa matkalla töihin!! Skoooooorrrr hyvä finnkkari, kylä lähtee!
ps. he he he. Meinasi tai siis kävi perinteiset: Oltiin tennarissa odottelemassa leffan alkua, joka sitten tosiaan oli kinossa.. he he he. Lukekaa ne liput oikeesti, että huomaatte ajoissa! Kyllä me melkeen kaikki mainokset kerittiin nähdä :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti