Tänään ei edes ollu niin kauhee päivä (sitten loppujen lopuksi). No okei, naapurissa joku rupes poraamaan seiniiin kello 07:30, aamuhuuruissa en meinannu muistaa lähteä äidin kanssa ikeaan, aamuhuuruissa ikeassa ei ollut kovin kivaa, väsyneenä en jaksanut edes pakata kamoja huomista varten, töihin mennessä nukahdin bussiin ja aattelin, että mua vissiin väsyttää vähän. Töissä oli kuitenkin yllättävän viihdyttävää. Ehkä se on niin, että kun on tosi masentavaa niin revitään sitä iloa vähän joka jutusta. Päivä ainakin kuluu sillälailla huomattavasti nopeammin kuin pohtimalla omiaan. Väsymyskin meni piiloon. Huomenna silti tietysti väsyttää ihaan hirveesti, mutta onneksi mulla on vain se kuuden tunnin työpäivä niin ehkä mä selviän! Ja onneksi saan mennä autolla ja sitten me vielä ennen muita juttuja raahataan mun piano takaisin tänne, että pääsen kunnolla treenaamaan! Iiiihhanaaa :))) Taino ihan kamalaahan se kantaminen on, mutta.. Toivottavasti ei nyt rikota sitä kun on jo niin monta kertaa selvinnyt ehjänä.
Rakkekin jo odottaa innolla huomista. Toivottavasti sen uudet luontaistuotelääkkeet auttavat tuohon matkaressailuun. Tulee jännä päivä. Ihanaa nähdä ystäviä <3
Nyt jaksakaamme kaikki, jussi on jo oven takana!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti