Jälkiviisauksia

Maanantai aamuun herääminen ei ollutkaan niin helppoa. Ilman Rakken painostusta en varmasti olisi poistunut sängystä ennen kuin piti lähteä töihin. Juhannusväsymystä ilmassa siis.

Jälkiviisaana haluan kuitenkin todeta, että tämän kesän juhannus oli ehdottomasti yksi parhaista mitä mulla on koskaan ollut. Haluaisin myös sanoa muistorikkain tai muistettavin tai jotain, mutta se nyt ehkä menisi jo vähän valehtelun puolelle. Ei sitä nyt millään muista ihan kaikkea kun päivärytmi on se syö, juo, na... EIKU Syö, juo, syö, juomapeli, syö, ui, juomapeli, syö, juo... ;) Onneksi olemme aina yhtä fiksuja ja filmaattisia ja pidämme useampaa kameraa mukanamme ja aina sitten kun joku muistaa, että niissä on se nauhoitusefektikin niin johan on sellasta videomateriaalia, että saa taas ikuisesti nauraa! 

Edelleen jaksan ihmetellä ja olla onnellinen siitä, miten on mahdollista, että olen onnistunut löytämään tällaisia tuollaisia sellaisia kavereita kuin nämä tytöt. Ihan käsittämätöntä. Se oli joltain (niin tätäkään en muista keltä...) hieno toteamus, että mä kerään ympärilleni näitä tietynlaisia ihmisiä. Pikkasen juoppoja, mutta aina ehdottoman hauskoja ja rempseitä. Ja tietty pikkasen ujoja.

Hartolan mökkimme toimi loistavasti koko porukan majoittamiseen (no okei ei ollut pitkälle ihmiselle kovin hyvää sänkyvarausta..) ja muutenkin viihdyttämiseen. Kyllä se kunnon kivikasagrilli, järvi, puusauna ja sanoisin nyt, että paljukin tekevät hyvän loman ja juhlat! Ja tietysti se todella hieno ja menestyksekäs ajoreissu viimeisenä aamuna kaiken ruoan loputtua sinne ihan uutuuttaan hohtavalle Joutsan ABClle! Se se vasta oli hienoa: "Oho onks tässä kaks kaistaa?" "ÄÄÄÄ älä aja noin keskellä!" "Missä ne karhut on? Ei näy!" "Mä en enää koskaan usko kun toi sanoo olevansa ajokunnossa". 

Jälkikäteen katsottuna kuvissa onnistuivat parhaiten poseeraamaan mansikat, shotit, koirat ja ei ainakaan me. Pieni kuvakollaasi on kuitenkin aina paikallaan. 

Mahtavat rakkauden täyteläiset päivät olivat nämä! <3