ÖÖÖÖÄÄÄÄH on se nyt perhana kun ei voi enempää olla aikaa ja lomaa ja aikaaa! Okei ihanaa, nyt on asunto valmis noin niinkun periaatteessa ja tavaratkin varastosta kannettu sisään. Imuroin ööö.. ainakin yli kolme kertaa, koska se sellanen puupöly mitä siellä remppaamisen jälkeen oli niin se on tosi pölyistä. Tuntuu, että on silmät ja nenä sitä täynnä. Yllättävän nopeasti meni kamojen kantaminen yksinkin ja onneksi sitä taustatukeakin tarvittavasti sain :) Soijjaaa kyllä pukkas siinä rappusia kiivetessä. Kipeä nilkka kiittää näemmä nyt ja saas nähdä jos se olisikin tuo pohojosen tyttö, joka saa ajaa kun sinne Viroon päästään. Nyt vähän tuntuu, että ressiä pukkaa. Valitettavasti pientä takapakkiakin hommaan saatiin siitä, että mun petauspatja oli kärsinyt pahasti varastossa ja sitä ei voi enää käyttää. Yllätyksekseni IKEA ystävämme on päättänyt, että 150centtisiä sänkyjä/patjoja ei enää valmisteta ja se on siinä sitten. Myös pieniä ovipropleemeja saimme havaita, mutta se nyt ei ole niin paha juttu. Mulla on muutenkin huomiseksi aika paljon tekemistä pakkaamisen ja kaikkien tavaroiden löytämisen kanssa; monet ratsastuskamat ovat päättäneet mystisesti hävitä. Tämän lisäksi koitan ehtiä selvittämään olisiko patja-asiassa hyötyä kotivakuutuksesta (ainakin hintaa uudelle tulee yli 200€, näillä näkymin oikean kokoisen saa vain teettämällä), kämpällä haluaisin tehdä niin paljon kuin voin, mutta vaatehuoneprojekti on siinä määrin kesken, ettei säilytystilaa nyt oikeastaan pahemmin ole. Pianoa ei ole vielä viety enkä osaa päättää minne mikäkin tavara saisi asettua.
OKEI nyt varmaan tuli hyvin selväksi, että stressiä on.
Koirien punkkipannat saavat aika hyvän hedarin aikaiseksi, onko ne aina haisseet noin paljon?
Ajattelin nyt lievään ahdistukseen katsoa Hyvät ja Huonot Uutiset. Ja jos nyt ehkä kuunnella ihan vähän musiikkia. Miks ruotsalaiset aina osaa?
Zara Larsson - Uncover
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti