perjantai 19. huhtikuuta 2013

Paluu ajassa

Tän viikon yksi kohokohta tapahtui ehdottomasti tänään; kävin mun entisellä yläasteella! Yksi mun entisistä opettajista oli jo aikaisemmin viestitellyt mulle ja pyytänyt mua mukaan pieneen videohaastatteluun, joita oppilaat kuvaavat koulun 50 -vuotisjuhlia varten. Eri vuosikymmeniltä on siis haastateltu aina yhtä entistä oppilasta ja näistä haastatteluista kootaan joku lyhyt videopätkä sinne ensi kuussa järjestettäviin juhliin näytettäväksi. Minä sain kunnian olla 2000 -luvun edustaja :D Aiettä. Mua ei kyllä jännittänyt, mutta vähän hassu fiilishän sitä oli mennä sinne vanhalle koululle ja etenkin kun ovet ei auenneet mulle! Siellä on nykyään joku koodisysteemi ja meikä hetken aikaa jo pyöri siinä ympyrää, että mitäs hittoa nyt. Sitten aulavalvoja tuli päästämään mut sisälle....
Mua haastattelivat kolme ysien viestintäluokan opiskelijaa, jotka olivat oikeen mukavia ja avoimia tyttöjä. Ne kertoivat mulle muutenkin koulun nykyisiä kuulumisian niin hyviä kuin vähän huonompiakin juttuja ja halusivat kuulla millaista silloin mun aikana oli. Kävi ilmi, että monia samoja opettajia on edelleen talossa ja suurin muutos on varmaankin uusi rehtori. Se rouva kuulosti kieltämättä hieman natsahtavalta. Kysymyksiä ei ollut kovin montaa ja niihin oli helppo vastata. Ihme kyllä mä muistinkin jotain ;) Yksi kysymys oli, että onko mulle jäänyt mieleen jotain hyvää tapahtumaa vaikka tunneilta, joihin kerroin yhdestä meidän kemian tunnista, jolloin käytettiin jotain sähkökenttää ympärilleen luovaa palloa ja siihen kun koski niin säkärit sai. Meidän luokalla oli tietenkin vain se yksi joka siihen halusi koskea ja sen jälkeen pelotteli opettajaa.. :D

Haastattelun jälkeen etsin muutaman entisen opettajani, joiden kanssa ehdittiin hetkinen puhuakin. Yhdellä niistä olikin mulle vielä yksi pyyntö; tulisinko vappuna järjestettäviin väittelykilpailuihin tuomariksi. Mun paras muistoni kyseisistä skaboista on, että häviö tuli Nicon kanssa kun siellä itse olimme ja sen takia suostuin tietenkin heti! :D Nykyään kuulema käytetään pelkästään ulkopuolisia tuomareita toisin kuin aikaisemmin. Siis ihan mahtavaa, pääsen vielä toistamiseenkin näkemään yläastemeininkejä ja vielä ihan pian. Entinen openi jolle olin kertonut mun työjaosta (joka toinen viikko aamua/iltaa) sanoikin laskeneensa, että juuri vappuviikolla taidan olla sopivasti aamupäivät vapaana.. No siitä tulee varmasti hauska ja mielenkiintoinen juttu :) Olen kyllä oikeasti aika otettu, että mut muistetaan selkeästi positiivisessa mielessä, vaikka olin tosi hankala ja omapäinen lapsi. Tai olen edelleen. Jotain olen siis kuitenkin tehnyt oikein. Legendaarista ;)

Ehdin hyvin vielä tämän yläastekeissin jälkeen tulla kotiin päiväunille Raken kanssa, joka uskollisesti kuin tilanteen arvaten olikin jo odottelemassa peiton alla. Ylläriii... :D


1 kommentti:

  1. Ne hankalat usein jääkin mieleen sellasessa aww-hengessä ;) Hyvä Heini!
    -M

    VastaaPoista